Eipä ollut mikään hohdokas päivä tänään. Parempi että alan kertoa heti, ennenkuin tämä teksti venyy ihan liian pitkäksi. Suoraan asiaan siis.

Meidän piti mennä tänään kirjastoon, mun ja kahden kaverini. Mulla ei ainakaan ole nyt yhtään mitään lukemista ja tekee nykyään usein kauheasti mieli lukea jotain hyvää kirjaa. Lähdettiin sitten aika aikaisin, joskus vähän jälkeen kolme, eikä tajuttu ollenkaan että silloin kaupungilla on paljon kaikkia tyyppejä meidän koulusta. Kaikkia melko ärsyttäviä ja muutenkin inhottavia. Eikö heti siinä kirjaston edessä ollut eräs poika, jonka nimestä emme ole vieläkään ihan varmoja ja yksi tyttö, joka selvästikin näyttää inhoavan meitä (syyn jos tietäisin, olisin erittäin iloinen). Meillä on ollut ennenkin vaikeuksia tämän tytön kanssa, koska hän vähän väliä toitottaa koko koululle, että me muka puhumme siitä ja sen kavereista paskaa kaiket päivät. Sitten se vielä kehtaa väittää, että mulkoillaan sitä aina, vaikka asia on niin että hän itse katsoo meitä aina pahasti ja mä oon vaan alkanut katsoa sitä, koska haluan tietää tuijottaako se taas. Mutta en ymmärrä mistä tämä kaikki johtuu, koska emme ole koskaan sanoneet tai tehneet tälle tytölle yhtään mitään. Ei varsinkaan puhuta siitä paskaa yhtään kellekään, keskenämme joskus jupistaan, mutta ei ikinä puhuta kellekään muulle siitä yhtään mitään. Tää alkoi heti kun tultiin seiskalle, ehkä se vaan on jotain semmoista kasien tavallista vittuilua seiskoille ja jatkuu nyt ysillä, en tiedä. Eksyin vähän aiheesta, mutta siis oli aika kiusallista kävellä siitä niiden ohi, mutta pakko oli. Juuri kun olimme siinä kohdalla, kuulin kun tää tyttö sanoi sille pojalle jotain että "mä en jaksais aina noita". Se vielä korosti oikein sitä sanaa "aina", sillein todella ärsyttävästi, niin että me varmasti kuullaan. Vähän ajan päästä ne tuli perässä sinne kirjastoon ja asettui istumaan heti siihen meidän taakse, musta tuntuu että ne teki sen ihan tahallaan. Se tyttö todennäköisesti selitti siellä ulkona sille pojalle jotain tosi ihanaa meistä. Oli niin häiritsevää olla siinä niiden katseiden alla, että oli pakko lähteä pois.

Pitäisi jättää kaikki tuollaiset ihmiset ihan omaan arvoonsa, mutta en voi kun joka päivä törmään siihen koulussa. En vaivaudu enää puhumaan "hänestä", vaan "se" on paljon parempi sana siitä tytöstä. Oikea bitch jos saan sanoa suoraan. Tää tyttö ja sen kaverit saa mut aina tuntemaan itteni todella typeräksi ja noilla jokapäiväsillä (no okei, ei ihan, mutta jokaviikkosilla) puheillaan ne romuttaa ihan kivasti itsetuntoa kohti nollaa. En tajua miksi pitää aina olla niin ilkeä, vaikka siihen ei todellakaan ole mitään syytä. Itse se puhuu meistä aina kovaan ääneen ties mitä skeidaa ja viitsii syyttää meitä paskan puhumisesta. En halua välttämättä edes tietää mitä juttuja se meistä levittelee. En oo ikinä ajatellut että toi olis jotenkin kiusaamista, mutta ehkä se on tavallaan. En ees tiedä kohdistuuko toi pelkästään muhun ja mun kavereihin, vai onko se sellaista yleistä vittuilua ihan kaikkia nuorempia kohtaan. Toivottavasti, ei muuten, mutta en tahtoisi olla mikään sen varsinainen "uhri". Oon niin onnellinen kun se on nyt ysillä, eikä mun tarvitse kestää sitä enää ensi vuonna. Saan edes yhden vuoden käydä tuolla koulussa ilman, että pitää koko ajan varoa ketä katsoo ja kuinka pitkään. Se ei vaan ole mikään kovinkaan loistelias koulussa ja pelkään että se aikoo jäädä kympille. En tahdo.

Asiasta villasukkaan. Ärsyttää, kun täällä meille päin ei ole ollenkaan mitä oleskelupaikkoja. Onhan täällä nuorisotilat, mutta sielläkin on aina vaan se sama vakioporukka joka käy, eikä ne katsoisi kovin hyvällä jos minä sinne yhtäkkiä ilmestyisin. Muutenkin ne on juuri sitä porukkaa, joihin en välittäisi tutustua kovinkaan paljon. En kaipaa niiden ryyppytarinoita ja tupakkarinkejä. Sen lisäksi täällä on yksi huoltoaseman kahvila, jonka nuo samat nuoret on valloittaneet ja siellä pyörii muutenkin tosi epäilyttävää porukkaa ja sitten täällä on yksi pieni kahvila, joka on aina täynnä eläkeläisiä ja muita vanhuksia. Kaipaisin jotain kivaa kahvilaa, jossa voisi käydä istuskelemassa ja joskus juomassa vaikka kaakaota. Ilman että muut ihmiset siellä jotenkin rajoittaisivat omana itsenä olemista. On hankalaa olla tavallisesti kun siellä jotkut idiootit katselee ja huutelee jotain typerää. Tänäänkin sen kirjaston jälkeen käytiin kaupassa, eikä ollut mitään paikkaa mihin istua tai mennä juttelemaan. Kaikki penkit ulkona oli ihan lumen peitossa ja siellä oli muutenkin kylmä. Miksi mä oon syntynyt tämmöiseen käpykylään.

Aah ihanaa, tämä viikko menee todennäköisesti aika nopeasti. Meillä on huomenna talviliikuntapäivä ja menen Himokselle laskettelemaan. Sinne ei lähde kumpikaan noista kavereistani joiden kanssa yleensä olen, vaan se yksi toinen hyvä kaveri jonka kanssa ollaan aina reissussa, kuten viimeksi siellä Saariselällä. Tulee varmaan ihan kiva päivä, vaikkakin pelkään nolaavani itseni. :----D Ei olisi mikään uusi juttu, mutta silti ärsyttävää kun pitää taas alkaa huolehtia ihan kaikesta turhasta. Tiedän jo valmiiksi, että näytän todella typerältä kun laskettelen ja siksi vähän typerää näyttäytyä siellä kaikkien edessä. Varsinkin kun siellä on entinen ihastukseni (samalta luokalta kuin minä), enkä vieläkään tahtoisi nolata itseäni hänen seurassa, vaikka en niin kovin ihastunut enää olekaan. Pelkään että mulle nauretaan, mutta ehkä kukaan ei tunnista mua niiden mun hölmöjen laskettelulasien takaa. Ja sitten keskiviikkona päästään jo yhdeltä, vaikka oikeasti pitäisi päästä kolmelta. Meiltä on peruutettu kaksi viimeistä mantsan tuntia, koska se opettaja lähtee jonnekin koulutukseen. Se oli siellä kerran aiemminkin. Historian opettajakin lähtee sinne ja meille tulee sijaiseksi toinen hissan opettaja, joka on paljon rennompi ja mukavampi. :)